Kaiken päällikkö Saarella oli 1930-luvulla Anna Wäänänen (oik).
Kauppapuoti, puotikamari, puotis, oli tuossa ikkunan takana. 

5."Päällikköä pitää
totella jokaisen"

AITAN POHJOISPÄÄDYSSÄ, jos tarkasti katsoo,  voi vieläkin erottaa aukon, minkä kautta kaupan varastoa 1920- ja 30-luvuilla täydennettiin. Aukko peitettiin uusilla hirren palasilla, kun aitan tehtävä kaupan varastona päättyi, ja se otettiin kesäasukkaiden käyttöön.  

 Vuonna 1927, kauppias oli ruoansulatusoireiden vuoksi tutkittavana Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä. Sairaalasta kauppias ohjeisti Saaren väkeä:  

 "Maijun Pentin ja Inkan on kirjoitettava kaikki asijat mitä vaan muistatte. Olehan Pentti isäntä ja taasen Inka pitää huolta huonetöistä. Maiju on puotin päällikkö. Äiti itse päällikkö jota pitää totella jokaisen. Lähettäkää paikalla vastaus kun saatte tämän kirjeen ja pankaa kaikki pienetkin asiat siihen joko tulit jauhot ja minkä verran kiloja ja mitä vaan löytätte että isälle on paljon lukemista.”  

“Päällikkö” tässä oli siis Erikin vaimo, Anna Johanna, ja muut opastetut heidän lapsiaan. Aaro Väänänen oli tuolloin opiskelemassa Helsingissä.

Erik Wäänäsen kuoltua sairauteen 56-vuotiaana kevättalvella vuonna 1927 Anna jatkoi päällikkönä vuoteen 1935. Hänen kuoltuaan kaupasta vastasivat Aaron pikkuveli Pentti Väänänen ja nuorempi sisar Maija Väänänen (myöhemmin Launonen).  

 Vuonna 1930 Elovena-pakkaus maksoi 5:00 Smk, ruskea pataharja 1:50, hevosenkengät (3-hokkiset) 8:00, Kevät-karamellit 40:00, Pectus-pastillit 3:00, Paavo Nurmi -karamellit 2:50 ja Pix 2:50.  Kaartemummaa sai purkin kahdella markalla. Retonki maksoi 6:50, silakat 3:00, kynänvarret 1:50, terät 0:50 sekä mustepullo 2:75. Kymmenen linjan lampunlasit maksoivat 2:50, liipat 2:00 kappale ja livekivipakkaus 4:00 markkaa, miesten nenäliina 3:00 ja naisten 2:00.  

 Vuonna 1932 kyläläisten vastakirjoihin merkittiin muun muassa ”limonaatia, riissiä, tankosaipotta, otrajauhoja, lampunlasia, sikuria ja hevosenkenkiä”.  

 Joulukuun 20. Peltolaan hankittiin 1 putel Etikkaa, 1 laat Kaartemummoja ja 1 tan Saipotta.  

 Rehuksi taloihin meni soijaa ja maissia. Myös jauhoja leivontaan ja muita viljatuotteita myytiin. Vuonna 1929 6 kg vehnäjauhoja maksoi 30,00 Smk ja 2 kg mannaryynejä 12,00 Smk.   

 Talven lähestyessä rahkeilla, rekiraudoilla, rekinuoralla ja rekipulteilla oli kysyntää. Joulun alla kasvoi kynttelien ja kuurausharjojen myynti.  

 Kun esimerkiksi mustepullo ostettiin sisään hintaan 1,60 mk (vuonna 1930), vähittäismyyntihinta oli 2,75 mk. Paljousalennukset ja asiakkaiden maksamat tilin korot kasvattivat katetta lopullisessa kirjanpidossa. Säkit ja puuastiat palautettiin tavaran toimittajalle, jolloin niistä saatiin hyvitys. 

Maija kirjoitti Aarolle jouukuussa 1932:    

 "Monet terveiset täältä Saaren valtakunnasta – Kyllä täälläkin jo joulu rupeaa lähenemään – livekaloja on meilläkin jo myytävänä ja Allakoita, nehän ovat ensimmäisiä joulun merkkiä – talkkunat on uunissa parhaillaan kuivumassa – me saatiin talkkunaotrat Ylölän Eemeliltä ilmaiseksi – niitä tulee myytäväksikin monta kiloa Ja Savolaisen tätillekin vietään muutama kilo maistijaisiksi. – Ensi maanantaina pannaan sika korvoon, että ehtii joulukinkku vähän suolaantua.”    

"Kirjoitathan sitten, milloin tulet, että osataan hevonen laittaa vastaan. Laiva ei käy täällä, vaikka lahti on taas ihan sula. Maidotkin vievät Toivalaan. Tavaroita tuli meille yksi kärrikuorma tänään Toivalasta ja nyt kai meillä taas täksi viikoksi onkin kaikkea".